Löpö loppu.

 Kun tietokoneeni levisi, oli aika ostaa uusi radio kympin kertakäyttöradion tilalle. Laskin innokkaasti päiviä uuden tietokoneen saapumiseen ”kulthitsejä” ja ”das beste von heuteja” kuunnellessani.

Olen musiikilla käypä ihminen. Hyvät biisit ovat minulle vähintään yhtä tärkeä eliksiiri kuin aamun ensimmäinen kahvikupillinen. 

Pettymys olikin valtaisa, kun kytkin vanhan kovalevyni uuteen koneeseeni, ja huomasin vuosikausia kartutetun kirjastoni haihtuneen tuntemattomaan. iTunesin alakansiosta löytyi yllättäen 100-200 biisiä, jotka ovat kuitenkin pääsääntöisesti sieltä ö-mapeista.

Näin kotiperjantaita viettäessäni olenkin pohtinut, kummanko kaa olisin mieluummin – Apulannan alkutuotannon vai radion kanssa. Ei oikein nappaa kumpikaan, mutta hiljaisuuskaan ei ole vaihtoehto. Tekisi taas mieli valittaa ihan vähän alkeellisesta nettiyhteydestä, josta maksetaan kulutuksen mukaan. Spotify, josta maksan kuukausittain ei siis sekään tule minun kulutustottumuksillani kysymykseenkään, koska käyttäisin nettiä mielelläni myös muina päivinä joulukuun ajan.

Aion lohduttaa itseäni huomenna kirpparireissulla, jonka jouduin juuri koneeni tuhoutumisen takia skippaamaan kolme viikkoa sitten. Nahkaisen koululaukun lisäksi haussa on nyt myös lompakko. Illan missioni on kuitenkin lukea loppuun äidiltä nimpparilahjaksi saamani Finlandia-voittajan ja järsiä suomalaista suklaata kyytipoikana.

Rentouttavaa viikonloppua! Täällä on sittenkin tiedossa pikkujoulua ja Glühweiniltaa! :-)