tiistai 6. joulukuuta 2011

Älä tee tänään mitään, minkä voit tehdä huomennakin.

Mistäköhän aloittaisin? On tapahtunut niin paljon edellisen niin sanotusti järkevän blogikirjoituksen jälkeen. Pari presentaatiota on takanapäin, mutta yhden deadline raksuttelee parhaillaan umpeen, eikä ole toivoakaan ehtiä ajoissa. Olen keskittynyt pitkän viikonlopun verran mukavampiin asioihin, mutta huomenna olisi aika yrittää arkeen laskeutumista. Älä tee tänään sitä, minkä voit tehdä huomennakin, right? :-) 

Äiti oli tosiaan täällä perjantaista saakka pitkää viikonloppua viettämässä. Tuli itsellekin melkein lomafiilis, kun maanantai oli vapaa ja tänäänkin kävin vain yhdellä luennolla. Kiertelimme joulumarkkinoita, maistelimme sekä punaista että valkoista Glühweinia, Reibekucheneita, paahdettuja manteleita ja paikallisia oluita täällä Düsseldorfissa ja eilen myös Kölnissä. Minun arkiympyräni tulivat esitellyiksi, ja joulupukki- ja joulukorttiasioitakin ehdimme hoitaa siinä sivussa.

Ostoskeskuksen joulua.

Glühwein maistui shoppailurupeaman jälkeen.

Heinrich-Heine-Platzin enkelikojut ovat aika söpöjä. Vai?
 Yhdessäkään museossa emme käyneet, mutta kiipesimme Kölnin tuomiokirkon torniin ja joimme kahvit Rheinturmissa vaate- ja kenkäostosten lomassa. Urheilutoimittaja pääsi myös vihdoin kisaturistina hiihdon maailmancupia katsomaan ilman kaulaa kiristävää akkreditointia ;-) Paljon siis ehdimme muutamassa päivässä, kun suuria suunnitelmia ei ollut. Tällaista lomailu voi  parhaimmillaan olla vaikka omassa kotikaupungissa! Voi vaikka yllättäen eksyä kahvilaan ihanalle samppanja-aamiaiselle maanantaiaamuna.

Glühweinmuki istuu hiihdoissa käteen kynää ja lehtiötä mukavammin.

Samppanja-aamiainen Königsalleella.
"...ja nähnyt Kölnin tuomiokirkon." laulaa Ultra Bra.

Voiko tähän jouluhörhöilyyn kyllästyä?!
Täytyy vielä antaa yksi ravintolatärppi siltä varalta, jos joku joskus eksyy Düsseldorfiin: Fischhaus. Vanhan kaupungin ytimessä sijaitseva rafla on – kuten arvata saattaa – erikoistunut kalaruokiin. Listalta löytyy hyvien kalakeittojen, lohien, hummerien ja simpukoiden lisäksi myös loistavia valkoviinejä suhteellisen edulliseen hintaan. Palvelu on huippuluokkaa; tarjoilijoilla oli täydessä tuvassa aikaa tarkkailla viinilasin pinnan vajumista niin hyvin, että lasi täyttyi välittömästi tyhjennyttyään. Joka pöydän vieressä on myös cooleri, joten viini pysyy varmasti viileänä. Jälkiruoaksi suosittelen samppanjalla höystettyä sitruunasorbettia. Parasta herkkua ikinä! Nam nam!

Ja tosiaan – onnea Suomi! Ilmassa ei ole itsenäisyyspäivän tuntua, mutta kuohujuoma on kylmässä, ja se nautitaan tänään Suomityttöjen kanssa. Taidan kuunnella Youtubesta Finlandian vielä kerran.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti