Keskiviikkoiltana tuli katsastettua ekat opiskelijabileet. Yliopisto järjestää Campus Revolution -bileet joka kuun ensimmäisenä keskiviikkona. Yannick tuli hakemaan minut ja Iiriksen mukaansa Holgerin luokse vortrinkeniin. Etkoilemassa oli myös muita Erasmus-vaihtareita ainakin Puolasta ja Briteistä. On ollut jännittävää huomata, että lähes kaikki vaihtarit puhuvat saksaa – ja vieläpä suurin osa tähän asti tapaamistani tosi hyvin! Jos ihmiset nauravat saksalaiselle aksentille saksalaisten puhuessa enkkua, on kuitenkin kehotettava kuuntelemaan saksaa brittiaksentilla. Huippua! :-)
 |
| Suomalaiset bilekuvaajan uhreina :-) |
Bileet olivat Les Hallesissa, joka toimii yleensä ravintolana, mutta toisinaan myös klubina. Paikalle oli ilmainen bussikuljetus molempiin suuntiin. Menomatka meni kuin sardiineilla purkissa, mutta ihmiset olivat hyvällä tuulella (lue: hyvässä marinaadissa) ja tunnelma pysyi korkealla. Les Halles oli tuon kokoisille pippaloille turhan ravintolamainen, koska kaikki halusivat tanssilattialle, jolle päästäksene piti käyttää kyynerpäätaktiikkaa. Tanssimisen sijaan fiilis oli kuin jonkun musiikin tahdissa völjyvän hyytelön keskellä. Sisätiloissa oli siis vähän liikaa porukkaa ja lämpöä ainakin vannoutuneelle pubi-ihmiselle, mutta hauskaa oli ja bilevalokuvaajan uhreiksikin jouduttiin :-)
Menot jatkuivat heti perjantaina, kun tosi iso osa meistä vaihtareista osallistui Stadt Ralleyyn. Se toimi vähän samassa hengessä kuin Suomessa monien ainejärjestöjen suosima fuksisuunnistus. Eli siis kiersimme pitkin vanhaakaupunkia tekemässä kaikenlaisia tehtäviä ja imuroimme samalla olutta, koska niin luki säännöissä. Lopuksi menimme irkkupubiin, jossa julistettiin voittaja. Meikäläisen hienoista urheilulaji-pantomiimeista, nopeimmasta ajasta ja ryhmän hienossa hengessä esittämästä Fortuna Düsseldorfin faniloilotuksesta huolimatta emme ilmeisesti voittaneet.
 |
| Das Bier. |
 |
| Achtung! Polizei! |
Tapahtuma oli jo alkuillasta, eli illalla otimme suunnaksi vielä matikan opiskelijoiden bileet, jotka ryhmässäni ollut irlantilaispoika kiteytti hienosti kolmella sanalla: "meet the geeks". Tutustuin irkkupubissa kahteen poikaan, jotka asuvat samassa suuressa rakennuksessa kuin minä. Ennen kampuksella pidettäviä bileitä istuskelimme sitten Cristianin kämpillä. Bileethän olivatkin menestys, kun yhdentoista jälkeen kömmimme poikien kanssa kohti kampusta. Jonossa oli about 200 ihmistä ennen meitä, eli käytännössä kärvistelimme koko illan ulkona. Se ei onneksi haitannut menoa, koska Cristian oli koko ajan hyvin huolissaan, onko meillä muilla vielä olutta lasissa, ja jonotti mielellään ulkona olevalla tiskillä. Kotiinhan tultiin neljältä "because we are Erasmus-people". Ei siihen voi olla enää mitään lisättävää!
 |
| Naapurukset. Ja vasemmalla joku muu. |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti