Minne katosi päivät?

Olen tällä viikolla opiskeluihini käpertyneenä ihmetellyt, minne päivät ovat kadonneet, kun vielä hetki sitten kaukaisilta tuntuneiden presentaatioiden päivämäärät tulevat selkä edellä vastaan, ja joulukin lähestyy jo. Presentaatioiden ja kovan työmäärän lisäksi tiedossa on kuitenkin myös parempia hetkiä ennen joululomaa. Ja mummon ansiosta pääsen kohta avaamaan myös joulukalenterin luukkuja. Partiolaisten joulukalenterin, totta kai!

Tarkoituksenani oli käydä katsomassa Bundesliigaa vaihdon aikana, mutta pistämpä nyt astetta paremmaksi! ;-) 23.11. menen Leverkuseniin (siis tuohon viereen) katsomaan jalkapallon mestarien liigaa. Leverkusen-Chelsea tulee varmasti olemaan mielenkiintoinen kokemus Chelsea-fanille. Iskä onneksi sponsoroi mielenhäiriötäni, kun jouduin turvautumaan kalliiseen lipputoimistoon saadakseni lipun. Peli kun oli yllättäen loppuunmyyty seuran kautta, kun matti myöhäinen sen hoksasi...

Reissuiluakin on luvassa. Viikon päästä viikonloppuna lähdemme reissuun vaihtariporukalla. ESN:n järjestämän retken suuntana on Sauerland, eli maalaistalo keskellä ei mitään. Porukka on ilmoittautunut niin paljon, että taloja on ilmeisesti lopulta varattu kaksi kappaletta. Minulla ei ole hajuakaan, mitä me siellä teemme, mutta näkeepähän erilaista maisemaa, eikä 38 euroa viikonlopulta ole kova hinta.

Facebookiin tulee erilaisten vaihtariryhmien kautta koko ajan infoa reissuista Euroopan suurkaupunkeihin. Viikonloppu Prahassa tai Pariisissa? Olen käynyt Prahassa kaksi kertaa, ja Pariisissa vietin viikon opiskelukavereiden kanssa pari vuotta sitten. Amsterdam kyllä kiinnostaisi, koska 4- tai 5-vuotiaana karttuneet muistikuvat ovat hataria. Päiväretki isolla lössillä ja linja-autolla ei kuitenkaan huvita. Olen itsenäisempi matkailija. Päädyinkin äsken tekemään sen mukaisen ratkaisun: lähden joulukuun puolivälissä viikonloppureissulle Dresdeniin. Yksin. Tässä konkurssissa vaihtariporukalle räätälöidyt viikonloppu- tai päiväreissut olisivat kukkarolleni soveliaampia, mutta veikkaan, etten tulisi Suomesta käsin lähteneeksi Dresdeniin.

Dresden kutsuu! (kuva: rantapallo.fi)

Hotelli historiallisista maisemista torstaista lauantaihin irtosi 50 eurolla, mutta saksalaiseen tapaan junamatkoista saa maksaa itsensä kipeäksi, kun erillisiä opiskelija-alennuksia ei ole. Investoin ennen Berliiniä BahnCard25-korttiin. Kortti maksoi 25 euroa, mutta sillä saa helmikuun loppuun saakka 25 prosentin alennuksen kaikista junamatkoista, jotka alkavat ja päättyvät Saksaan. Kortista huolimatta Düsseldorf-Dresden-Düsseldorf maksoi yli satasen. Mastercardini on jo hetken aikaa veisannut hoosiannaa kovaa ja korkealta, mutta siinähän veisaa. Hyvien kokemusten arvoa ei voi mitata rahassa. Köyhän opiskelijankin pitäisi muistaa tämä vähän useammin.