tiistai 31. tammikuuta 2012

Nälkäinen krokotiili täällä moi!

Olen kuullut tosi usein kuuluisat sanat "vaihtarit ovat aina erikoistapauksia". Ehkä jossain, mutta omien kokemusteni perusteella ei ainakaan HHU:ssa, joka tuntuu olevan joustavuuden ja jouhevuuden tyyssija.

Syksyllä en päässyt joillekin kursseille, koska ne olivat täynnä. Juu, en ollut ilmoittautunut ajoissa, koska minulla ei ollut vielä vaihtarina ilmoittautumiseen tarvittavia tunnuksia ennen deadlinen umpeutumista. Saksan lähihistoriasta kertovalle kurssille mahduin, mutta sinnekin ilmoittautuminen vaati raahautumisen sihteerin tykö 38 asteen kuumeessa.

Tarkoitus oli napata kaksi helppoa opintopistettä läsnäoloilla. Presentaation hoidin kunniakkaasti ja luentopäiväkirjojakin kirjoitin ahkerasti sunnuntain ja maanantain. Olin tulkinnut, että niiden täytyy olla palautettuina kurssin lopussa perjantaina, kuten meillä Jyväskylässä ainakin on ollut tapana. Professori vain valitettavasti ilmoitti tänään viime perjantain pommiin nukkumistani ja poissaoloani pahoitellessani, että ne olisi pitänyt palauttaa viikko jokaisen luentokerran jälkeen tai peräti aihetta käsittelevälle luentokerralle.

Selitys siitä, että ekalla opiskeluviikolla saksaksi ja vain suullisesti tullut informaatio meni ohi, oli kuulemma erittäin epäuskottava, eikä hän ota valmiita tuotoksiani vastaan perjantaina. Professorin asenne tuli sähköpostin välityksellä selväksi: olet tyhmä ja valehtelija. Kiitos tästä, muuthan eivät varmasti tee virheitä vieraalla kielellä, ja uskoisin, että Suomessa kurssin vetäjä olisi todennäköisesti kysynyt jossain vaiheessa kurssin loppupuolella, aionko palauttaa jotain vai tonotanko kurssilla oikeasti ihan vain huvikseni.

Kuten suuri ajattelija M. Nykänen joskus sanoi, ketuttaa kuin nälkäistä krokotiilia. Hukkaan heitettyjä yöunia (kurssi perjantaiaamuna klo 8.30-10) ja artikkelien ja luentopäiväkirjojen parissa tuhrattuja tunteja en jaksa edes miettiä. Ensi perjantaina nukun ainakin tuohon kello 10 saakka, sen voin luvata. Leuka rintaan ja kohti uusia pettymyksiä. Huomisesta saksan tentistä aloitetaan! Ajan, jonka hassasin turhaan luentopäiväkirjoihin olisin toki voinut käyttää vaikkapa tuohon tenttiin lukemiseen.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti